lattialta äsken. Kynsienleikkuu ei ollut mieleistä, varsinkaan kun Ykkönen varovaisuudesta huolimatta osui ytimeen - Viu, sanoi Miki :-( Yhtään vihainen ei kuitenkaan ollut. Vertakaan ei tullut. Kynnet taitavat olla turhan pitkät, etutassuista keskimmäiset osuvat leikattuinakin seistessä lähes maahan. Nyt ei kuitenkaan enää kuulu rapinaa Mikin kävellessä, kuten ennen leikkuuta. Hampaiden tutkimisesta Miki ei yhtään tykkää eikä varsinkaan korvien puhdistamisesta! Häntään ei myöskään saa koskea.

Kankuissa Mikillä tuntuu olevan kutinaa ja hieman iho hilseilee. Öljyä pitää selvästi lisätä ruokaan.
Ykkönen kokeili eilen, pitääkö Miki kotimaisista omenoista. Kävi täysin selväksi, ettei pitänyt: omenanpalaset olivat vielä aamullakin syömättä. Happamia, totesi Miki niistä...

Päivälenkillä Miki oli tänään puolitoista tuntia - ja virtaa riitti. Hieman Miki tuntui väsähtävän tunnin jälkeen: kalliolla olisi riehuttanut.

Mikinkö aikaansannos tuo kuoppa (jotain voi päätellä jo kuivuneesta mullasta - päivä oli sateeton)...?

Ykkönen leikki kalliolla hetken Mikin kanssa eväsretkellä olleen perheen katsellessa kauempaa.

Miki kiipeili vähän - mutta on niin vilkasliikkeinen, ettei kamera pysy perässä...


Tammenterhoja siellä oli paljon. Miki ihmetteli niiden napsahtelua maahan.

Takaisinpäin lähtiessä Mikiä harmitti, ettei saanut tervehtiä toistamiseen aiemmin kohdattua villakoiraa. Miki on ehdottomasti kaikkien koirien kaveri! Ketään ei syrjitä, kaikkia tervehditään ja joka kerta harmittaa, jos jotakuta ei pääse morjestamaan. Kimeä haukku pääsee, jos toisen kerran joutuu menemään ohi - ei yleensä vielä ensimmäisellä kerralla...


Miki taitaa olla varsin älykäs karvakorva. Tolpan kiertäminen samalta puolelta kuin ulkoiluttaja sujuu lähes komennotta, jos Miki sattuu epähuomiossa väärältä puolelta kulkemaan. Pienet puut ovatkin sitten kovempi pala - niiden kanssa Miki tarvitsee apua. Tosin tuossakin Miki haukkaa ruohoa ihan kaikessa rauhassa...